(Lyhennetty ja linkitön versio julkaistu mielipiteenä HS:ssä 13.3.2015 )
Tässä tiedote, jonka jaoin myös Herttoniemen postituslistalle:
Kuten kaikki ehkä ovat jo lehdistä lukeneet, Helsingin kaupungin tilakeskus on purkanut Fastholman huvilan.
Purkaminen tapahtui se jälkeen, kun joukko nuoria oli vallannut huvilan. Valtaajilla oli tavoitteena kunnostaa huvilaa ja sen puutarhaa nuorten ja kaikkien asukkaitten käyttöön.
Kävin tapaamassa nuoria monta kertaa, kuten moni muukin herttoniemeläinen. He olivat kivoja nuoria ja heidän kanssaan olisi ollut tosi mukavaa suunnitella huvilan tulevaisuutta.
Mediassa on esitetty harhaanjohtavia tietoja kaupungin viime syksynä järjestämästä huvilan tarjouskilpailusta. On sanottu, että valtaajat tai Herttoniemi-seura tai kuka tahansa olisi voinut ostaa huvilan yhdellä eurolla. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupunki asetti huvilan myynnille kovat ehdot. Ne löytyvät edelleen netistä: http://www.hel.fi/static/kv/Tilakeskus/Myynti/fastholma/tarjouspyynto.pdf
Tarjouspyynnössä todetaan:
“Rakennus on purkukuntoinen. Sen käyttöönotto edellyttää täydellistä peruskorjausta sekä varustamista tulevan käyttötarkoituksen edellyttämillä varusteilla ja laitteilla voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisesti.” Tontin vuokra olisi ollut 3200 euroa/ vuosi. Ostajan piti olla yleishyödyllinen taho.
Kiinteistölautakunnan päätöksessä 21.8.2014 todetaan, että kustannusarvio kyseiselle remontille olisi 300.000 euroa. http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-008223/klk-2014-15/
Tilakeskus halusi purkaa huvilan. Sen takia se laittoi tarjouspyyntöön niin kovat ehdot, ettei esimerkiksi Herttoniemi-seuralla ollut mitään mahdollisuuksia tarttua tilaisuuteen.
Tarjouspyyntö toimi, kuten tilakeskus halusikin. Siihen tuli vain yksi tarjous henkilöltä, joka olisi ostanut sen asuinkäyttöön. Sitä ei hyväksytty, koska kaupungin vaatimuksena oli yleishyödyllinen käyttö.
Mikään yhdistys ei pystynyt sijoittamaan huvilaan 300.000 euroa, mikä on varsin ymmärrettävää.
Jos kaupungilla olisi ollut hyvä tahto säilyttää rakennus, se olisi laittanut ihan toisenlaiset myyntiehdot. Käyttäjiä olisi löytynyt. Yhdistyskäyttöön olisi riittänyt halvempikin remontti, täydellistä peruskorjausta ei olisi tarvittu. Asukkaat yrittivät toistuvasti käynnistää neuvotteluja, mutta turhaan.
Kaupunki päätti sen sijaan uhrata purkutyöhön 75.000 euroa.
Hilkka Helsti
Herttoniemi-seura, vpj