Lauri Punamäki (Facebook) 10.3.2015, 14:00 (muokattu myöhemmin)

Mä en nyt pääse yli tosta Fastholman huvilan tuhoamisesta. Että se on lopullisesti ja kertakaikkiaan menetetty. Pohdiskelen mm. seuraavaa (ja pahoittelen synkistelyä):

1) En ole ikinä Helsingissä ollut vastaavassa mestassa jota yritetään saada omaehtoiseen käyttöön, ja pelkään pahoin että en ehkä jatkossa tuu enää olemaan. Fastholma oli ensinnäkin iso. Toiseksi se oli suhteellisen hyväkuntoinen (ei vesivahinkoja, asbestia, homeongelmaa, ei muitakaan sisäilmaongelmia). Kolmanneksi se oli mielettömän hienossa ympäristössä (keskellä metsää omalla pihalla, lähellä meren rantaa, ei kuitenkaan hirveän kaukana lähimmästä julkisen liikenteen pysäkistä ja metroradasta, idässä). Kaikki mestat joissa oon käynyt ennen on olleet joko paljon huonommassa kunnossa, tai melko ankeita toimisto- yms. rakennuksia, ja/tai ankeassa ympäristössä, tai kaukana Helsingistä. Useat on olleet paikassa, joka on kaavotettu niin, että paikan pitäminen olisi vaatinut kaavamuutosta. Fastholman tontille ei ole mitään suunnitelmia, paikka on kaavotettu virkistysalueeksi, talo olisi voinut seistä siinä seuraavat ainakin kakskyt vuotta.

2) Miksi Tilakeskus toimi näin? Vahvin oletukseni on, että TK halusi ehtiä ennenkuin avoin poliittinen prosessi olisi mahdollisesti ehtinyt sekaantumaan asiaan – ja poliittisen prosessin torppaamiseen tarvittiin talon tuhoaminen. Mutta mitä TK sitten pelkäsi? Pelkäsikö se, että sille sälytetään jotain kuluja, jos sopimus talon käytöstä olisi sittenkin saatu syntymään? Pelkäsikö se uutta romanileiriä? Metsän keskellä olevan talon käyttämisen luvatta ei luulisi tuottavan kenellekään mitään akuuttia ongelmaa, sellaista joka vaatisi tällaisia toimia. TK oli jo virallisesti sanoutunut irti vastuusta mitä tulee talossa olevien turvallisuuteen.

3) TK:n on täytynyt suunnitella häätö ja purku jo viime viikolla – purkukalustoa ja poliisioperaatiota ei tilata päivän tai kahden varoitusajalla. Silti sen toiminta tuli täytenä yllätyksenä ainakin Nuorisoasiainkeskukselle. Kuinka suuri toimivalta TK:lla oikein on? Sen ei ilmeisesti tarvitse tiedottaa suunnitelmistaan Nakille, mutta entä rakennuslautakunnalle? Entä oliko purkulupa voimassa, joku arveli että se ei olisi ollut voimassa. Sillä nyt ei tosin ole enää mitään väliä, jos ei ollut voimassa niin so what, joku virkamies saa ehkä nuhteet, taloa ei saa takaisin.

4) Nykyään kun puretaan (vanhoja) taloja, pyritään yleensä ottamaan talteen ja kierrättämään se mikä mahdollista: hyväkuntoiset hirret, lattialankut, pönttö- ja kaakeliuunien kuoret ja luukut. Talossa oli yksi hyväkuntoisen oloinen pönttöuuni (mahdollisten hirsien ja lankkujen ohella). Fastholmissa ei toimittu näin, vaan kuvien perusteella kaikki paskottiin yhteen läjään.

5) On perustavasti väärin, että tuhotaan vanha hyvin tehty talo jonka perustukset, katto ja runko on kunnossa, vieläpä kun talon paikkaa ei tarvita mihinkään muuhun, ei edes parkkipaikaksi tai golfkentäksi. Se on vaan ihan hirveää tuhlausta. Kaupunki olisi aivan hyvin voinut vuokrata talon pienellä vuokralla ja irtisanoutua kaikista kuluista. Ei olisi mennyt 75 000 euroa purkamiseen. Miksi rakennuslautakunta alunperin päätti purkaa talon, sen sijaan että olisi esimerkiksi lahjoittanut sen Herttoniemi-seuralle tai Fastholman kylähuvila ry:lle? Oliko säilyttämiselle asetettu niin suuria vaatimuksia esimerkiksi viemäröinnin ja lämpötehokkuuden suhteen, että kenelläkään ei ollut halua tai mahdollisuuksia panna niin paljon rahaa taloon? Miksi taloa ei olisi voinut säilyttää siinä kunnossa kuin se oli, ja antaa se jollekin taholle joka olisi oman harkintansa, varojensa ja talkoointonsa mukaan kunnostanut sitä, ilman suuria vaatimuksia kaupungin puolelta? Sillä:

6) Huonokuntoisesta talosta, jossa ei esim. ole juoksevaa vettä eikä viemäröintiä, ja jota ei voi juuri lämmittää, voi kuitenkin olla valtavan paljon iloa tosi monille ihmisille. Talon kunnostamiseen talkootyöllä, ja varainkeruuseen siihen mihin ei talkootyö riitä, olisi luultavasti riittänyt paljon tekijöitä. Eikö tilannetta olisi voinut katsoa vaikka kaksi vuotta, ja purkaa sitten, jos homma ei olisi toiminut?

7) Tiedän nuoria ihmisiä, joille Fastholman kaltainen avoin, omaehtoinen tila olisi voinut olla korvaamattoman tärkeä paikka. Nuoria jotka eivät tunne oloaan turvallisiksi kaupungin nuorisotiloissa eikä oikeastaan missään julkisissa tiloissa, kaupungin tiloissa tai yksityisissä. Fastholma olisi voinut olla paikka, jossa sisällä ja ulkona olisi ollut mahdollisuus toimintaan ja turvalliseen yhteisöllisyyteen. Ja esim. kesäpaikka kaikille niille, joilla ei ole mahdollisuutta, voimia, rahaa lähteä kesällä Helsingistä minnekään.

8) Jos kerta ei ole rahaa järjestää ja ylläpitää tiloja, niin olisiko mahdollista, että sitä rahaa ei käytettäisi sen ESTÄMISEEN, että ihmiset omaehtoisesti pyrkii järjestämään itselleen tiloja – silloin kun tästä järjestämisestä ei ole kenellekään mitään haittaa, häiriöitä eikä kuluja? Jos toiminnan mahdollisuuksien edistäminen voikin olla liikaa vaadittu, niin voisiko ainakin olla aktiivisesti tuhoamatta niitä toiminnan edellytyksiä?

(Lisäsin kohdan 8 jotta se on mukana jaoissa. Se on aika keskeinen.)

US Puheenvuoro: Matti Hirvonen 10.3.2015 13:19

Fastholman huvila Helsingin Herttoniemessä vallattiin muutama viikko sitten. Helsingin kaupungin omistama satavuotias hirsihuvila oli ollut vuosia tyhjillään ja nyt siitä haluttiin tehdä epäkaupallinen ja maksuton ihmisten yhteinen kohtaamispaikka kaupungissa luonnon keskellä. Sanomattakin on selvää, että Suomen ainoassa suurkaupungissa tällaiset paikat ovat harvassa.

Valtauksen aikana valtaajat kunnostivat taloa ja suunnittelivat sinne monenlaista toimintaa. Herttoniemi-seura oli myös halunnut säästää huvilan purkamiselta ja Helsingin Sanomille valtausta kommentoinut paikallinen nainen kuvaili valtauksen olleen “todella rauhallinen”. Talonvaltaajien mukaan eilen, maanantaina 9. maaliskuuta, käytiin vielä neuvotteluja nuorisoasiankeskuksen kanssa siitä miten talon käytöstä ja remontoinnista voitaisiin saada sopimus aikaan. Virkistysalueella sijaitsevaan taloon oli suunnitteilla mm. luontoaiheista toimintaa lapsille.

Tiistaiaamuna kaupungin tilakeskus kuitenkin päätti turvautua väkivaltaan, kun mellakkapoliisit tyhjensivät talon valtaajista ja tilakeskuksen tilaamat kaivinkoneet alkoivat välittömästi repiä rakennusta maan tasalle. Pelkän purkamisen kustannukset helsinkiläisille ovat kymmeniä tuhansia euroja.

Se on väkivaltaa, että mellakkapoliisit murtavat rakennuksen oven, pakottavat sisällä olevat ihmiset ulos ja tekevät kiinniottoja. Vaikka se on lain siunaamaa väkivaltaa, se on silti väkivaltaa. Voidaan kysyä toteutuiko päivän operaatiossa oikeusperiaate siitä, että se mikä ei ole kohtuus ei myöskään voi olla oikeus.

Fastholman huvilan valtauksessa oli kyse ruohonjuuritasolla tapahtuvasta ihmisten omatoimisuudesta. Siitä, että yhteisen ympäristön parantamisessa ei ole kyse jonkun toisen toimijuuteen vetoamisesta vaan asioiden tekemisestä itse ja yhteisestä vastuunkannosta. Fastholman valtaajat olivat valmiita kunnostamaan talon ja sen pihapiirin talkoovoimin, mikä olisi tarjonnut kaupunkilaisille oivan tilaisuuden tutustua vanhan talon kunnostamiseen perinteitä kunnioittaen. Hirsi- ja perinnerakentamisen asiantuntemusta oli saatavilla.

Jo pelkkä satavuotiaan hirsihuvilan tuhoaminen kaivinkoneella on anteeksiantamaton rikos rakennusperintöä kohtaan.

Fastholman huvilan valtaus oli yhteiskunnallinen teko. Siksi onkin aiheellista kysyä oliko ilmeisesti tilakeskuksen virkamiesten päätös väkivaltaan turvautumisesta ja rakennuksen nopeasta hävittämisestä kovinkaan tarkoituksenmukainen? Silloin kun kyse on ihmisten oikeudesta osallistua elinympäristönsä kehittämiseen niin tilakeskuksen virkamiehellä ei välttämättä ole tarvittavaa kykyä pohtia asian yhteiskunnallisia puolia. Virkamiehet toimivat kuitenkin poliittisessa ohjauksessa niin on myös tarpeellista kysyä kuka kantaa poliittisen vastuun kaupungin viranhaltijoiden väkivaltaisesta hyökkäyksestä kaupungin asukkaita ja rakennusperintöä vastaan?

Oliko tuollaisessa ratkaisussa ylipäätään mitään järkeä, etenkin kun edellisenä päivänä kaupungin toinen virasto kävi neuvotteluja valtaajien kanssa rauhanomaisen ja eri osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tilanteeseen?

Näin vaalien alla etenkin nuorten osallistuminen ja kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan on ainainen kestopuheenaihe. Siksi sopiikin kysyä millaisen signaalin tilakeskuksen toiminta antaa paitsi alueen asukkaille niin myös niille nuorille, joiden viikkojen työ ja tulevaisuuden unelmat revitään väkivaltaisesti palasiksi heidän silmiensä edessä?

Olikohan tilakeskuksen viranhaltijat miettineet ihan loppuun asti päätöksen vaikutuksia? Ovatko he valmiit kantamaan vastuun seurauksista?

Yhteiskunnassa meni tänään pahasti rikki paljon muutakin kuin Fastholman upea hirsihuvila.

Mielenosoitus valtauksen häätöä ja Fastholman huvilan purkamista vastaan kokoontuu tänään Dallapén puistossa kello 19.

Koneet tuhoavat rakennusperintöä.

Poliisi tekemässä kiinniottoa.